Virallinen hoiva helpottaa omaishoitajien taakkaa ja vaikuttaa siten heidän mielenterveyteensä

Omaishoitajien, jotka asuvat samassa taloudessa hoivattavan kanssa, masentuneisuus on suurempaa kuin talouden ulkopuolelta tulevien hoivaajien masentuneisuus, raportoi tuore tutkimus.

Nolan ym. tutkivat Survey of Health, Ageing and Retirement in Europe (SHARE) -aineiston avulla päivittäiseen epäviralliseen hoivaan siirtymistä ja sen yhteyttä hoivaajan masentuneisuuteen. Tutkimuksessa käytettiin aineistoja kuudestatoista Euroopan maasta vuosilta 2011–2019. Vastaajat olivat 50 vuotta tai vanhempia.

Epävirallinen, eli sukulaisten tekemä hoiva, jaettiin tutkimuksessa kodissa tehtyyn omaishoitoon ja kodin ulkopuolelle annettuun omaishoitoon. Ikääntyneen sisarukset tai lapset voivat jakaa hoivavastuuta, kun taas kotona hoivaaminen on usein kumppanin tekemää, jolloin etäisyyden ottaminen ja lepo hoivasta on hankalampaa järjestää. Lisäksi yhteisessä kodissa asuvalla omaishoitajalla on usein vähemmän sosiaalista ja välineellistä tukea kuin kodin ulkopuolelta tulevilla hoivaajilla. Myös työtuntien määrä on usein samassa taloudessa asuvalla suurempi.

Oletuksena oli, että samassa taloudessa asuvalle annettava hoiva olisi kuormittavampaa kuin talouden ulkopuolelle annettava hoiva, josta voivat vastata myös muut läheiset, kuten lapset, sisarukset tai naapurit. Kuormituksen oletettiin heijastuvan hoivaajien itseraportoituihin masennusoireisiin.

Tutkimuksen tulosten mukaan päivittäiseen omaishoitoon siirtyminen on samassa taloudessa asuvilla hoivaajilla yhteydessä suurempaan kasvuun itseraportoiduissa masennusoireissa kuin tapahtui päivittäiseen hoivaan siirtyvillä talouden ulkopuolisilla hoivaajilla. Lisäksi maissa, joissa on valtion järjestämä hoivasysteemi ja pääsy virallisen hoivan, kuten hoitokodin tai sairaalan, piiriin, masennusoireiden lisääntyminen oli vähäisempää. Näin oli Pohjois- ja Keski-Euroopan maissa, kuten Ruotsissa, Tanskassa ja Alankomaissa, sekä Ranskassa, Saksassa, Itävallassa ja Belgiassa.

Kaikkein kuormittavin tilanne omaishoitajilla oli Etelä- ja Itä-Euroopan maissa, joissa omaishoitoa tehdään eniten kotona ja pääsy virallisen hoivan piiriin on hankalampaa. Pitkään jatkunut hoitovastuu siis kuormittaa omaishoitajia joka tapauksessa, mutta masennusoireiden määrän kasvu on sitä vähäisempi, mitä paremmin myös virallista hoivaa on tarjolla.

Lue lisää

Nolan, Andreas & Aaltonen, Katri & Danielsbacka, Mirkka (2024) The Effect of Informal Caregiving on Depression: An Asymmetric Panel Fixed-Effects Analysis of In-Home and Out-Of-Home Caregivers Across Europe. Journal of Aging & Social Policy. https://doi.org/10.1080/08959420.2024.2348968