Sukupolvien väliset ristiriidat voivat tulla esiin, kun lapsi menee mummolaan hoitoon

Helsingin Sanomat julkaisee Mitä mieltä? -juttusarjaa. Mirkka Danielsbacka kommentoi juttusarjan haastattelussa isovanhempien kasvatustapoihin liittyviä väitteitä.

Yleinen mielikuva on, että mummon ja ukin luona lapset saavat liikaa herkkuja tai heitä komennetaan turhaan. Mirkka Danielsbacka kommentoi tutkimustulosten pohjalta HS Mitä mieltä juttusarjan esittämää väitettä: Isovanhemmat ovat useimmiten väärässä lapsen kasvatukseen liittyvissä asioissa.

Olen väitteestä eri mieltä. Jos isovanhemmat olisivat niin sanotusti väärässä ja vanhempien mielestä se olisi vakavaa, todennäköisesti vanhemmat eivät antaisi lasta tai lapsia isovanhemmille hoitoon tai pitäisi näihin yhteyttä. Väärässä olo siis hiertäisi isovanhempien ja vanhempien välistä suhdetta.

Näin ei kuitenkaan tutkitusti ole. Päinvastoin Sukupolvien ketju -pitkittäistutkimuksesta tiedetään, että aikuisilla lapsilla on vanhempiinsa tiiviit välit. Silti melkein kaikki myöntävät, että joitain ristiriitoja sukupolvien välillä on. Tämä johtunee siitä, että läheisimpien kanssa riitelee tyypillisesti eniten.

Ristiriitojen syyt vaihtelevat. Aikuisia lapsia häiritsee esimerkiksi vanhemman persoonallisuus tai käyttäytyminen. Vain noin 12 prosenttia heistä, jotka tutkimuksessamme ristiriitojen syitä nimesivät, sanoi niiden liittyvän lastenkasvatukseen ja lapsiin.

Väite, että isovanhemmat olisivat väärässä, ei siis päde sellaisenaan. Voi olla, että perheelle sopii jokin tietty kasvatustyyli ja isovanhemmat ajattelevat, että toinen tapa olisi parempi, mutta asia ei ole sellainen, joka pelkistyisi kysymykseksi oikeasta tai väärästä.

Tyypillisimmin isovanhemmat hoitavat lapsenlapsia muutamia kertoja kuussa. Jos isovanhempien tarjoama lastenhoito on intensiivistä eli he hoitavat lapsenlapsia vaikkapa viikoittain, vanhempien toiveista tai yleisistä suosituksista poikkeaminen alkaa varmaankin jossain vaiheessa näkyä lapsen hyvinvoinnissa tai sukupolvien keskinäisissä väleissä. Mutta jos hoito on satunnaisempaa, erilaisten tapojen merkitys ei välttämättä korostu samalla tavalla.

Juttu on julkasitu Helsingin Sanomissa 3.10.2022 ja voit lukea sen täällä.