Sosiaalisten verkostojen vaikutukset syntyvyyteen ja hyvinvointiin

Millaisia vaikutuksia käynnissä olevalla väestönmuutoksella eli syntyvyyden laskulla, pidentyvällä eliniällä ja muuttoliikkeellä on ihmisten sosiaalisten verkostojen rakenteeseen? Ja miten muuttuvat sosiaaliset verkostot ja läheiset ihmissuhteet vaikuttavat yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen hyvinvointiin? Näihin kysymyksiin etsitään vastauksia NetResilience-konsortiossa.

Suomi on globaalissa mittakaavassa eräs nopeimmin ikääntyvistä maista. Tulevina vuosina Suomessa toteutetaan laajoja sosiaali- ja terveyspoliittisia uudistuksia. Uudistusten tueksi tarvitaan tietoa sosiaalisten verkostojen laajuudesta ja rakenteesta. Sosiaalisiin verkostoihin kuuluvilta henkilöiltä saadaan tukea, tietoa ja erilaisia elämäntapoihin liittyviä vaikutteita.

Läheisiltä saatu tuki ja rohkaisu muokkaavat ihmisten käyttäytymistä ja vaikuttavat esimerkiksi nuorilla aikuisilla lastenhankinnan ajoittamiseen ja ikääntyvillä terveiden elämäntapojen omaksumiseen. Ihmisten käyttäytyminen on usein ”tarttuvaa” ja erilaiset käyttäytymismallit leviävät sosiaalisissa verkostoissa, joihin kuuluvat perhe- ja sukulaissuhteet sekä suhteet ystäviin, tuttaviin ja työtovereihin.

Millaisiin haasteisiin NetResilience vastaa?

NetResilience-konsortiossa tarkastellaan sitä, millaiset sosiaaliset verkostot lisäävät ihmisten hyvinvointia, tukevat yksilöitä saavuttamaan haluamansa lapsiluvun ja vahvistavat väestön kykyä sopeutua vastoinkäymisiin ja yllättäviin tapahtumiin.

“Suomen väestö on ennennäkemättömän murroksen keskellä. Väestön ikääntyminen ei tarkoita vain sitä, että vanhoja ihmisiä on enemmän, vaan se muuttaa läheisiä suhteitamme läpi elämänkaaren.”, toteaa konsortion varajohtaja Anna Rotkirch.

Suomessa on maailman neljänneksi eniten 65 vuotta täyttäneitä ihmisiä. Myös syntyvyysluvut ovat alhaisimpien joukossa ja Suomi onkin ensimmäinen näin nopeasti ikääntyvä hyvinvointivaltio. Lisäksi tekeillä on kunnianhimoisia sosiaali- ja terveyspoliittisia uudistuksia, joilla pyritään vastaamaan väestön ikääntymisen tuomiin haasteisiin sekä siihen, että syntyvyys tulee edelleen pysymään suhteellisen alhaisena. Ihmisten tulee sopeutua myös nykyistä paremmin kestävän kehityksen tavoitteisiin ja rajalliseen taloudellinen kasvuun.

Laajat ja laadukkaat sosiaaliset verkostot sekä toimiva palvelujärjestelmä voivat auttaa ihmisiä sopeutumaan väestönmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin. NetResilience-konsortio keskittyy kolmeen väestönmuutoksen päätekijään eli syntyvyyden laskuun, väestön ikääntymiseen ja maantieteelliseen liikkuvuuteen. Resilienssiä, eli kykyä sopeutua yllättäviin tapahtumiin, tarkastellaan kotitalouksien ja yhteiskunnan tasolla. Kotitalouksia voivat koetella esimerkiksi työttömyys, avioero tai puolison kuolema. Yhteiskunnallisella tasolla haasteet ilmenevät esimerkiksi työttömyyden kasvuna, muuttotappiona tai pandemioina.

Millaisia kysymyksiä NetResilience-konsortiossa tutkitaan?

Tutkimme, miten sosiaaliset verkostot tukevat lastenhankintaa epävarmoissa olosuhteissa, kuten vuoden 2008 jälkeisen taloudellisen taantuman ja COVID-19-pandemian aikana. Selvitämme, miten sosiaalinen luottamus ja tuki vaikuttavat sosiaaliseen ja taloudelliseen epävarmuuteen ja ihmisten tulevaisuuden suunnitelmiin?

Seuraamme myös pitkäaikaisia muutoksia perheverkostojen rakenteissa. Tutkimme millä tavoin muutokset liittyvät syntyvyyteen ja kuolleisuuteen pitkällä aikavälillä, ja millä tavoin erilaiset vastoinkäymiset, kuten nälänhädät, sairauksien puhkeaminen ja poliittiset konfliktit vaikuttavat perheiden kykyyn sopeutua ja antaa tukea muille.

Laajoilla kyselyaineistoilla on mahdollista verrata suomalaisia muihin ikääntyviin eurooppalaisiin sekä erilaisissa perhekulttuureissa ja poliittisissa järjestelmissä eläviin ihmisiin. Näin voidaan tuottaa tietoa aktiivisesta ikääntymisestä ja keinoista sen edistämiseen.

“Julkisessa keskustelussa ikääntyviä käsitellään usein hoivataakkana ja eläkepommina. Tällöin unohtuu se, että ikääntyvät ihmiset tarjoavat paljon apua läheisilleen sekä vapaaehtoistoimintaan osallistumalla myös täysin tuntemattomille.”, muistuttaa konsortion johtaja Antti O. Tanskanen.

Tutkimme myös millaisia alueellisia eroja on ihmisten sosiaalisissa verkostoissa. Suuri osa ihmisten tärkeistä sosiaalisista suhteista on riippuvaisia fyysisestä läheisyydestä ja mahdollisuudesta tavata kasvotusten. Alueellisen vertailun pohjalta on mahdollista tehdä kohdennettuja politiikkasuosituksia uusille hyvinvointialueille.

Yhdistämme ensi kertaa toisiinsa evoluutioekologiassa ja -biologiassa kehitellyn elinkiertoteorian, perhesosiologisen ja -psykologisen elämänkulkunäkökulman sekä verkostotutkimuksen teoriat ja menetelmät.

Monitieteisessä hankkeessa on tutkijoita sosiaalitieteistä, psykologiasta, ekologiasta ja tietojenkäsittelytieteestä. Konsortion muodostavat Turun ja Helsingin yliopistot, Aalto yliopisto ja Väestöliitto.

Koska sosiaaliset verkostot ja läheiset ihmissuhteet vaikuttavat yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen hyvinvointiin, niiden tukemisen tulisi olla myös yhteiskuntapolitiikan ydinaluetta. Sosiaalisten verkostojen vaikutuksia koskeva tutkimustieto tukee hyvinvointivaltion palvelurakenteiden suunnittelua sekä auttaa uusia hyvinvointialueita kehittämään toimintaansa.

Tilaa NetResilience uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeen saat tutkittua tietoa sosiaalisten verkostojen vaikutuksista ihmisten hyvinvointiin. Lähetämme uutiskirjeen 2-4 kertaa vuodessa. Tilaa uutiskirje.

Seuraa NetResilience-tutkimusta Twitterissä

#NetResilience tai ota seurantaan @Netresilience