Lapsettomuus oli yleistä myös historiallisessa Suomessa

Tutkimuksessa selvitettiin lapsettomuuden ajallisia trendejä 1800-luvulta lähes nykypäivään. Korkeassa yhteiskuntaluokassa olevien lapsettomuus nousi tasaisesti, kun taas alimpaan luokkaan kuuluvien lapsettomuus oli suurempaa ja vaihteli voimakkaasti tutkitulla ajanjaksolla.

Suurten ikäluokkien syntymän jälkeen lapsettomuus on kasvanut voimakkaasti Suomessa. Myös noin sata vuotta sitten tapahtui voimakas kasvu lapsettomuudessa, selvittää Turun yliopiston ja Väestöliiton tekemä tutkimus.

”1880–1890-luvuilla syntyneistä miehistä noin 21 prosenttia ja naisista noin 25 prosenttia jäi kokonaan lapsettomiksi. 1850-luvulla syntyneillä vastaava luku oli 10 prosenttia, joten hyppäys tapahtui muutamassa vuosikymmenessä”, kertoo tutkimuksen pääkirjoittaja, tutkijatohtori Milla Salonen Turun yliopistosta.

1940-luvulla syntyneiden kohorteissa, eli aineiston viimeisissä, lapsettomia oli sekä miehistä että naisista noin 19 prosenttia. Tutkimuksen aineisto kerättiin suomalaisista historiallisista väestörekistereistä, kirkonkirjoista.

Tutkimuksessa selvitettiin koko elämän aikaista lapsettomuutta ja siksi mukaan otettiin vain ne, jotka olivat selvinneet elossa 45-vuotiaiksi asti. Tutkimuksen ihmiset olivat syntyneet vuosien 1800–1950 välillä.

”Korkeassa ja kohtalaisessa asemassa olevien lapsettomuus nousi melko tasaisesti 1800-luvulta nykypäivään. Heikossa sosiaalisessa asemassa olevilla lapsettomuus taas vaihteli voimakkaasti ajassa”, toteaa Salonen.

Lue lisää

Tiedote Turun yliopiston verkkosivuilla: Lapsettomuus oli yleistä myös historiallisessa Suomessa – huono-osaisilla ajallinen vaihtelu oli kuitenkin suurinta

Salonen M, Lahdenperä M, Rotkirch A, Lummaa V. Fertility resilience varies by socioeconomic status and sex: Historical trends in childlessness across 150 years. iScience. 2024 Jun 9;27(7):110227. https://doi.org/10.1016/j.isci.2024.110227